Joulun aikaa

Koala Sairaalan vaki sai eilen yllattya iloisesti minut nahdessaan eivatka he voineet uskoa silmiaan. Uusia koaloja oli tullut lisaa, mutta muutamat "vakioasiakkaat" olivat kuitenkin omilla paikoillaan. Sairaalan vitsiniekka "Peter" oli tosin pettynyt, silla en ollut tuonut mitaan herkkuja mukanani muille tyontekijoille yhteiseen teehetkeen, joten niinpa lupasin hanelle tulla uudestaan tanaan, ja talla kertaa herkkujen kanssa :D Niinpa tein eilen illalla ison kasan banaanipannukakkuja ja vein ne tanaan mukanani Sairaalan vaelle syotavaksi ja nehan menivat kuin kuumille kiville. Paasin heti toihin aamutuimaan tutun koalan, "Barryn", pariin ja olin iloisesti yllattynyt, etta han oli viela siella, silla han on Sairaalan vanhin potilas. Han ei ollut niin iloinen minun nakemisestani, silla han rupesi murisemaan minulle heti, kun astuin hanen aitaukseesna, mutta niinhan hanella on aina tapana tehda kaikille muillekin. Muriseva herra antoi minun kuitenkin jatkaa aitauksensa aamuvalmisteluja ja saatuaan uusia eukalyptuksen lehtia, hanella oli jotakin paljon makeampaa mietittavaa kuin muriseminen minulle. Aitauksien siivouksen ja eukalyptuslehtien leikkauksen lomassa juttelin muiden tyontekijaystavieni kanssa mm. Suomen ihanasta saasta ja suunnitelmistani loppulomalleni.


Pari paivaa sitten kavimme Johnin kanssa ostamassa minulle joululahjaksi bodyboardin, eli hieman kuin minikokoisen surffilaudan, jonka paalla maataan ja yritetaan ratsastaa aalloilla. Joululahjanhan sen oli tarkoitus olla, mutta olihan sita nyt pakko testata etukateen. Parina paivana olen jo totutellut sen kayttamiseen ja helpotuksekseni silla surffaaminen oli paljon helpompaa kuin oikealla surffilaudalla. Huomen aamulla aion kokeilla laudan mukana hankittu uimarapyloita viereisessa joessa, jossa aallot eivat ole yhta suuria kuin meressa. Ehka otan jopa snorkkelin mukaani upeiden kalojen varalta...

Olin pitkaan odottanut madostamaan paasemista :D Ei ehka jokaisen mielessa ensimmaisena, mutta minullapa on ja paasin vihdoinkin tekemaan sita. Madostus tarkoittaa siis meren rannalla vedenrajassa hiekan alla olevien parhaillaan 1,5 metrin pituisten matojen pyydystamista. Aluksi taidot olivat hieman ruosteessa, mutta hetken yrityksen jalkeen ne palautuivat takaisin, vaikka en saanutkaan yhtaan saalista, jo matojen pelkka bongaaminen hiekan alta puhumattakaan niiden pyydystamisesta on jo saavutus sinaansa. Mutta ainakin sain nauttia upeasta auringosta ja valkoisesta hiekkarannasta.

Tana iltana, paivaa ennen joulun juhlimista taalla Australiassa (jossa juhlitaan joulua siis vasta 25. paiva), Johnin ulko-oveen koputettiin melko myohaan illalla ja mietimme Johnin kanssa, kuka se voisi olla ja menimme avaamaan oven. Siella odotti seitseman 5-14 vuotiasta lasta ja he pyysivat saada laulaa joululaulun. Kukaan joka on koskaan katsonut amerikkalaisia jouluelokuvia tietaa ovelta ovelle laulavat kuorot "Christmas Carols", jotka laulavat joululauluja ihmisten jouluiloksi. Tama pieni ryhma lapsia aloitti innolla laulamaan Petteri Punakuonoa englanniksi ja vielapa itse keksimillaan sanoituksilla. He olivat tehneet laulusta hauskan omanlaisensa aivan mahtavan version ja he kaiken lisaksi elaytyivat laulamiseen hellyttavasti ja heista nuorin poika jopa tanssi innokkaasti muiden laulaessa, silla han ei itse muistanut sanoja :) Mietin, etta tallaista ei voisi koskaan odottaa tapahtuvan Suomessa etenkaan, kun nelja seitsemasta lapsesta oli poikia! Miten hyvan mielen se toikaan ja se jos joku toi joulun tunteen pintaan. Huomenna on sitten luvassa lahjojen avausta heti aamusta ja jouluherkkujen syomista ja kuusikin on jo koristeltu pari paivaa sitten. Ainoana erona onkin, etta jouluna voi laittaa shortsit ja topin paalle ja menna uimaan rannalle ja ottaa vaikka aurinkoa +30 asteen helteessa :)

Oikein hyvaa ja lamminta joulua kaikille <3