sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulun viettoa

Pari paivaa ennen joulua viimeistelimme meidan upean joulukuusen ja kavimme ostamassa kaupasta hieman jouluruokaa. Kysyessani Johnilta, mita perinteisa jouluruokia taalla on tapana syoda, han joutui pohtimaan kauan keksiakseen edes kaksi asiaa. Ainoat perinteiset jouluruuat taalla ovat kalkkuna ja erikoinen hedelmakakku... Kylla tuli hieman ikava Suomen herkullisia ja perinteikkaita jouluruokia, mutta kalkkunastamme tuli sitakin herkullisempi :) Joulua siis vietetaan Australiassa vasta 25. paiva ja jouluaatto ei ole mitenkaan erityisesti huomioitu. Jouluaatto on enemmankin biletyspaiva taalla, mutta meilla se meni aivan tavallisesti rannalla kavellessa ja puutarhaa siivoillessa.
   Joulupaivana sitten herasimme aikaisin jo seitsemalta, koska joulupukki saapui kahdeksalta laheiselle lautalle, jolla kuljemme joka paiva paastaksemme kaupunkiin. Joulupukkia vastassa oli ainakin 200 ihmista, joista yli puolet olivat lapsia, jotka odottivat innolla pukkia ja lahjoja. Me emme saaneet Johnin kanssa kuitenkaan lahjoja joulupukilta, mutta koko tapahtuma oli nakemisen arvoinen. Ensinnakin joulupukki saapui tietysti kavellen paikalle vetaen perassaan pyorilla varustettua pienta rekea. Asusteena hanella oli normaalit joulupukin vaatteet lukuunottamatta aurinkolaseja :D Mahtoi olla pukilla kuuma 27 asteen helteessa...
   Takaisin kotiin paastyamme kello 9.00 avasimme heti lahjat, joka oli erittain outoa, koska kotona joululahjojen avaus on aina koko paivan odotus ja jannitys. No se oli tietysti John, joka oli innoisaan avaamassa omat lahjansa ensimmaisena. Han sai lahjoja sukulaisilta ja lastensa perheilta, mm. lastenlastensa tekemia joulukuusenkoristeita, jotka tietenkin paasivat heti kuustamme koristamaan. Mina avasin omat kaksi lahjaani huolellisesti lahjapaperia rikkomatta ja sekos Johnia hairitsi... "Revi nyt vaan ne paperit auki!" Ehei... Mina haluan nauttia naista kahden lahjani avaamisesta :) Sain Johnilta hauskan kirjan noidista ja DVD:n kuuluisan englantilaisen koomikon esityksesta, jonka sitten katsoimme heti samana iltana. Soitin myos aidille pitkan puhelun ja kerroin hieman joulukuulumisia. Oli todella outoa aluksi puhua suomea, mutta kylla se sielta palautui hyvin nopeasti. Ja useamman kerran piti oikein miettia joitakin aivan normaaleja sanoja. Kylla tekee kielen vaihdos nopesti tehtavansa, mutta mikas sen parempi oppimiskeino.
   Koska ilma oli erittain kaunis ja joki oli aivan kirkas, menimme harjoittelemaan snorlausta. Aluksi piti opetella hengittamaan samaan aikaan kun oli veden alla. Olen koko ikani sukellellut, mutta kun talla kertaa pitikin hengittaa veden alla ollessa, niin se on aivan kasittamaton tunne. Taysin erilaista kuin millaiseksi olin sen kuvitellut. Ja kaikki nuo upet pienet ja vahan isommatkin kalat, jotka uivat siella mangrovepuiden juurien valeissa olivat aivan ihania. Onneksi vastaan ei sattunut yhtaan piikkirauskua tai haita...
   Kavimme myos kavelylla rannalla ja yllatyksekseni siella ei ollut tallakaan kertaa kuin pari ihmista. Olisi luullut, etta joulu houkuttelisi ihmisia rannalle. Sehan oli tietenkin vain hyva asia, silla saimme kavella melkein autiolla rannalla auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Ei sita joka joulu tule kaveltya valkoisella hiekkarannalla lahes 30 asteen helteessa meriveden viilentaessa varpaita hienoja simpukoita etsiessa...
   Illalla pistimme kalkkunan paistumaan ja maku oli aivan taivaallinen. Lahes yhta hyvaa kuin aito suomalainen joulukinkku :) Ilta meni elokuvia katsellessa ja teeta ja pipareita mutustellessa ja valvoimme erityisen pitkaan, silla olihan sentaan joulu :)
   Joulun jalkeinen paiva on taalla nimeltaan Boxing Day, joka ei kuitenkaan liity mitenkaan nyrkkeilyyn. Silloin kaupoissa on hurjat alennusmyynnit ja ihmiset ovat aivan hulluina ostamassa kaikkea, minka vain irti saavat. Me vietimme sen kuitenkin kotosalla seuraten krikettia TV:sta, silla John ei voi kuvitella pahempaa kuin kauppareissa kyseisena paivana... Vesi oli taas hyvin kirkasta joessa, joten kavimme taas snorklaamassa ja nyt se jo sujuikin paljon sujuvammin. Illalla aiomme menna kavelylle rantaan ja kaymme kaupungilla katsomassa lepakoita, joita on siella kuulemma todella paljon.
   Kaiken kaikkiaan joulun vietto oli hyvin rauhallista ja John oli hyvin kiitollinen saadessaan viettaa joulun minun kanssani kotosalla. Viimeisina kymmenena vuotena han on viettanyt joulun joko sukulaistensa luona kaukana kotoa tai yksin kotosalla ilman joulukuusta tai mitaan erikoisia joulujarjestelyja, joten ymmarran hyvin, etta kokemus oli myos hanelle oikein mieleinen :)

3 kommenttia:

  1. Hei Juuli - kivaa lueskella näitä sun juttuja! Kollegani lähetti sun koulun sähköpostiin linkin, jos sinulla olisi aikaa ja halua kirjoittaa muutaman kuvan kera myös meidän Virtaalikylän blogiin?
    Asiat vaikuttavat olevan mallillaan - joten toivotan hyvää jatkoa - Happy New Year to John, too :)
    terv.Monna

    VastaaPoista
  2. Ah joulua, niinhyva kuin pahaakin.. Hyva ettei siellakaan palellu :) Onkse millanen paikka missa asutte?
    -Lotta

    VastaaPoista
  3. Hei Lotta! :)

    Juu ei ole palellut missaan vaiheessa... Tuskin sinakaan :D Millaisen joulun sina vietit vai vietetaanko siella joulua ollenkaan?
    Tama Johnin talo on tallainen 35 vuotta vanha neljan makuuhuoneen kolmikerroksinen omakotitalo eli ihan kivasti on tilaa :) Sellainen tyypillinen poikamieskamppa, eli asiat on just siella mihin ne on jatetty... Kotipihan puissa asustelee kookaburria, polloja ja monia erilaisia papukaijoja seka maassa juoksentelee kymmenia pikkuliskoja siella taalla. Ja parinsadan metrin paassa pelloilla laiduntavat kengurut joka paiva eli ihan mukavaa on taalla upean luonnon ja elainten keskella puhumattakaan ystavallisista ihmisista :)

    Lampoisin terveisin: Juuli

    VastaaPoista